Kuortaneen Urheiluopiston Omaksi parhaaksi -työhyvinvointivalmennuskonsepti täyttää 10 vuotta. 
Miten kaikki sai alkunsa?
2010-luvulla suomalaisissa yrityksissä tapahtui selkeä suunnanmuutos: ennaltaehkäisevä työkyvyn tuki vakiintui osaksi HR- ja johtamiskäytäntöjä. Työeläkeyhtiöiden tarjoama tuki suuntautui tavoitteellisempiin, riskiperusteisiin ohjelmiin ja niiden vaikuttavuuden mittaamiseen. Samaan aikaan hyvinvointikeskustelu voimistui yhteiskunnassa ja hyvinvoinnista tuli keskeinen tekijä niin yksilön kuin yrityksen kehityksessä. Markkinaa vauhditti myös erilaisten liikunta- ja hyvinvointipalveluiden kasvu ja ammattimaistuminen, joka entisestään nosti hyvinvoinnin roolia työelämäkeskusteluissa. 

Omaksi parhaaksi -konseptin syntymisen aikaan ns. kuntoremonttitoiminta Suomessa oli hiipumassa, mikä vauhditti uuden kehittämistä. Hiipumisen myötä asiakasmäärät vähenivät ja siksi Kuortaneella tehtiin tietoinen valinta myös muun kuin kurssimuotoisen toiminnan kehittämisestä: osaaminen vietiin työpaikoille ympäri Suomea. Tämä muutti monia asioita. Ryhmät eivät enää kokoontuneet pelkästään vain opistolla, vaan valmentaja vei palvelut työpaikan arkeen.

Kuortaneen Urheiluopiston hyvinvointikeskuksen asiantuntijoiden ja myynnin tiimityönä kehitetty uusi toimintamalli sai nimekseen Omaksi parhaaksi -työhyvinvointivalmennus. Nimen valinta oli harkittu: se kiteytti valmennusfilosofian, jonka mukaan työkyvyn ydin on aina yksilössä. Työnkuvat vaihtelevat, organisaatiot ja toimialat muuttuvat, mutta perusta on sama – uni, kuormituksen hallinta, liikunta ja ravinto sekä omien arvojen mukaiset valinnat arjessa ovat hyvinvoinnin keskiössä. Kun yksilö voi hyvin, yrityskin voi paremmin.

10 -vuotisen taipaleen aikana yksi kumppani on pysynyt. Wellbeing Factory on tuottanut Omaksi parhaaksi -konseptin ideologiaan sopivan hyvinvointiprofiilin, joka on keskeinen tekijä valmennuksen onnistumisessa. Kartoituksesta saatavan profiloinnin avulla valmentaja pystyy määrittämään valmennettavalle sopivan valmennustyylin ja oikeanlaiset tavoitteet - tämä vahvistaa valmennuksen yksilöllistä tavoitetta ja parantaa valmennuksen laatua, sillä harvoin samat ohjeet pätevät kaikille.

Coach4Pro Oy:n sovelluksen käyttöönotto toi mukanaan Omaksi parhaaksi -konseptille räätälöidyn  Motivaattori – etävalmennussovelluksen, joka mahdollisti kaivatun yksilöllisen valmennuksen. Tavoitteet, aidosti yksilölliset ohjelmat, vinkit ja videot siirtyivät puhelimeen ja suora yhteys valmentajaan oli tärkeä lisä valmennukseen. Motivaattori on edelleen keskeinen valmennuksen apuväline, joka helpottaa arjen toimintaa niin valmennettavan kuin valmentajankin näkökulmasta. 

Kasvun taustalla on oivallus yrityksen arjesta: yritysten on voitava ostaa hyvinvointia yhtä mutkattomasti kuin mitä tahansa muuta liiketoiminnan kannalta merkittävää palvelua. Myyntipäällikkö Katja Ranta-aho on havainnut ostajan kannalta tärkeimmät 3 tekijää: henkilöstön tarpeiden mukainen räätälöinti, yrityksen työkäytännöt huomioiva toimintamalli ja käytettävissä oleva budjetti. Valmennuksen ei pidä sotkea liiketoimintaa – sen on tuettava sitä.
Projektin sujuvuuden varmistaa hallinnon puolella toimiva Anna-Leena Haapakoski, joka varmistaa, että kaikki toimii varauksista laskutukseen.

Tuloksia on kertynyt pieniltä pajoilta ja pääkonttoreista. Valmennus on auttanut selättämään kuormituksen aiheuttamaa kierrettä ja ehkäissyt turhia TULE- sairauspoissaoloja. Suurissa konserneissa fokus on ollut usein esihenkilöiden jaksamisessa ja kognitiivisen kuormituksen hallinnassa. Vaikuttavuutta mitattaessa yli 70% valmennettavista tekee hyvinvointia tukevia elämäntapamuutoksia arjessa ja asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla. Parhaat palautteet tulevat asiakkailta, kun oivallus jää elämään: “Vielä vuosia valmennuksen jälkeenkin tunnen, kuinka Tero katsoo silmiini ja kysyy, mikä on arvojesi mukainen valinta.”

Vuonna 2025 työkykyä johdetaan yhä selkeämmin strategiasta käsin ja päätöksiä ohjataan datalla. Työelämän muutos haastaa jaksamista alalla kuin alalla, ja kokonaiskuormitus näkyy mm. sairauspoissaoloina – mielenterveyteen liittyvät poissaolot ovat olleet historiallisen korkealla. Onneksi kymmenessä vuodessa työntekijän hyvinvoinnin tukemisesta on tullut monissa yrityksissä itsestäänselvyys ja arvovalinta, johon etsitään jatkuvasti toimivia malleja.
Omaksi parhaaksi -konsepti on kulkenut tämän muutoksen rinnalla ja osin edellä. Konsepti syntyi ajassa, jossa hyvinvointi nousi jalustalle ja siitä tuli megatrendi. Valmennuksen ydin ei ole muuttunut kymmenessä vuodessa: kun yksilöä tuetaan oikein, yritys hyötyy aina. Erona on se, että 10 vuoden jälkeen meillä on enemmän keinoja, parempaa dataa ja entistä sujuvampi malli tuoda valmennus osaksi yritysten tavoitteita.  Omaksi parhaaksi -konseptia kehitetään edelleen avoimesti ja tekoälyn tuomat mahdollisuudet integroidaan harkiten osaksi valmennuspolkua – ei korvaamaan kohtaamista, vaan tekemään siitä entistä vaikuttavampaa.

KIITOS asiakasyrityksillemme, kumppananeille ja urheiluopiston loistavalle henkilökunnalle 10 -vuotisesta matkasta! 

Tänään on perjantai. Viikon kiireet takana, tehtävälistat täynnä ruksattuja kohtia, olo vähän sumuinen. Vähän jo mietityttää, että kuinka jaksaa viikonlopuksi suunnitellut menot.

Tunne on yleinen. Kognitiivinen kuormitus kasvaa päivän ja viikon edetessä ja juuri loppuviikosta aivot voivat olla hyvinkin kuormittuneet. Viikon mittaan kulutamme aivojemme resursseja ja aivot väsyvät, aivan kuten fyysinen rasitus väsyttää lihaksia.

Useimmiten aivojen kuormitus rinnastetaankin työelämään, eikä syyttä. Työelämä on monella tavalla aivojen ”kuntosali”, mutta samalla suurin kuormitustekijä. Työpäivän aikana aivoja rasittavat ennen kaikkea keskeytykset, kiire, monitehtäväisyys ja ristiriidat. Toisilla se tarkoittaa jatkuvaa tietotulvaa ja päätöksentekoa, toisilla melua, vuorotyötä tai fyysisesti kuormittavia olosuhteita.

Aivojen kannalta kuormitus on kuitenkin samanlaista: jatkuva valppaus ja paine kuluttavat tarkkaavaisuutta, hidastavat päätöksentekoa ja vaikeuttavat palautumista. Pitkään jatkuessaan tämä näkyy arjessa
– keskittyminen herpaantuu ja mieli väsyy ennen kehoa.

MUTTA...

3. Yhteys toisiin ihmisiin
Yhteys toisiin ihmisiin tekee hyvää aivoille. Kun juttelemme, nauramme tai teemme asioita yhdessä, aivoissa aktivoituvat samat “hyvän olon” järjestelmät kuin liikkuessa tai oppiessa uutta. Tämä on omiaan lieventämään stressiä ja rauhoittamaan aivojen kuormaa.
4. Tunteet
Tunteet ovat myös aivojen työtä. Kun kokee negatiivisia tunteita, aivot pysyvät hälytystilassa – vähän kuin moottori, jota ei koskaan sammuteta.
Tunteiden käsittely tarkoittaa niiden huomioimista ja hyväksymistä sen sijaan, että yrittäisi vain sivuuttaa ne. Jo se, että pysähtyy ajattelemaan “olenpa nyt ärtynyt”, auttaa aivoja rauhoittumaan. Kun tunteet saavat tulla ja mennä, myös aivot palautuvat nopeammin.
5. Ravitsemus
Aivot käyttävät valtavasti energiaa – jopa viidenneksen koko kehon kulutuksesta. Siksi ne tarvitsevat tasaisesti polttoainetta pysyäkseen vireinä. Kaiken ytimessä on säännöllinen syöminen ja monipuolinen ruokavalio - siis ihan perusjuttuja, joista on hyvä pitää kiinni työviikon aikana.
6. Ja se työpäivä!
Työpäivän keskeytykset, epämääräisyys, monitehtäväisyys ja jatkuva kiire rasittavat työmuistia ja laskevat tuottavuutta. Pienetkin aivoja huoltavat muutokset, kuten keskeytyksettömät työskentelyjaksot, tauot ja selkeä oman työn priorisointi auttavat aivoja palautumaan jo työpäivän aikana.

Yhdessä etukäteen ennen tyhy-päivää tehtävän Omaksi parhaaksi -hyvinvointiprofiilin kanssa kuntotestit tarjoavat tehokkaan tavan edistää työpaikan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tulokset antavat vinkkejä paitsi kunnon kohottamiseen myös arjen hyvinvointivalintoihin – ravintoon, arkiaktiivisuuteen, uneen, palautumiseen ja jaksamiseen. Profiili on edullinen ja helposti toteutettava verkossa tapahtuva kysely. 

“Hyvinvointiprofiili oli todella mielenkiintoinen ja kattava – kyseessä ei ollut pelkkä katsaus ruokavalioon, liikuntaan ja lepoon, vaan teemoja käsiteltiin eri näkökulmista.”

Lounaan jälkeen ohjelmassa olivat hyväntuuliset Kuortanelaiset Olympialaiset, joissa yhteistyö, nopeus ja oivallus ratkaisivat – tietenkin tosissaan, mutta ei turhan vakavasti.
“Olympialaiset oli hienosti suunniteltu niin, ettei kenenkään tarvinnut jännittää tai pelätä ettei osaisi, vaan fokus oli hauskassa yhteisessä tekemisessä.”

Hyvinvointivalmentaja Niko Mäkisen johdolla jokainen sai hyviä vinkkejä hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Palauteluento sai kiitosta erityisesti selkeydestään ja käytännönläheisyydestään:
“Nikoa olisi voinut kuunnella vaikka koko päivän – sain hyviä vinkkejä arkeeni, ja hän kuunteli kärsivällisesti kaikki kysymykset.”
Myös niille, joille testit eivät sopineet, päivä oli merkityksellinen:
“Testeihin en osallistunut, mutta kuitenkin virkistävä ja antoisa päivä. Luonnossa oli ihana samoilla ja tervahaudalla syödä eväät.”

Päivä päättyi rentouttaviin löylyihin Rantasaunalla ja yhteiseen illalliseen Ravintola Aallossa.