Aivot väsyvät ennen kehoa

Tänään on perjantai. Viikon kiireet takana, tehtävälistat täynnä ruksattuja kohtia, olo vähän sumuinen. Vähän jo mietityttää, että kuinka jaksaa viikonlopuksi suunnitellut menot.

Tunne on yleinen. Kognitiivinen kuormitus kasvaa päivän ja viikon edetessä ja juuri loppuviikosta aivot voivat olla hyvinkin kuormittuneet. Viikon mittaan kulutamme aivojemme resursseja ja aivot väsyvät, aivan kuten fyysinen rasitus väsyttää lihaksia.

Useimmiten aivojen kuormitus rinnastetaankin työelämään, eikä syyttä. Työelämä on monella tavalla aivojen ”kuntosali”, mutta samalla suurin kuormitustekijä. Työpäivän aikana aivoja rasittavat ennen kaikkea keskeytykset, kiire, monitehtäväisyys ja ristiriidat. Toisilla se tarkoittaa jatkuvaa tietotulvaa ja päätöksentekoa, toisilla melua, vuorotyötä tai fyysisesti kuormittavia olosuhteita.

Aivojen kannalta kuormitus on kuitenkin samanlaista: jatkuva valppaus ja paine kuluttavat tarkkaavaisuutta, hidastavat päätöksentekoa ja vaikeuttavat palautumista. Pitkään jatkuessaan tämä näkyy arjessa
– keskittyminen herpaantuu ja mieli väsyy ennen kehoa.

MUTTA...

Työ ei ole ainoa aivojen kuormitukseen vaikuttava asia!

Työtä ei pidä yksinään syyllistää, jos aivot kihisevät ja näin perjantaina ajatus ei oikein kulje! Aivokuorma on monen pienen tekijän yhteisvaikutus, joka kasautuu päivän ja viikon mittaan.

1. Uni ja palautuminen
Uni on aivojen tärkein huoltotauko. Unen aikana aivot ovat hyvin aktiiviset, mutta positiivisella tavalla! Aivot puhdistavat kuona-aineita, vahvistavat muistijälkiä ja palauttavat hermoverkkoja. Yksi liian lyhyt yö ei vielä horjuta toimintaa, mutta jos univelkaa kertyy, alkaa se näkymään heikentyneenä tarkkaavaisuutena ja päätöksentekona.

2. Arkiliike
Kaikenlainen liikkuminen on hyväksi aivoille!  Arkinen kevyt aktiivisuus, hikiliikunnasta puhumattakaan, parantaa aivojen aineenvaihduntaa ja auttaa stressinhallinnassa.

3. Yhteys toisiin ihmisiin
Yhteys toisiin ihmisiin tekee hyvää aivoille. Kun juttelemme, nauramme tai teemme asioita yhdessä, aivoissa aktivoituvat samat “hyvän olon” järjestelmät kuin liikkuessa tai oppiessa uutta. Tämä on omiaan lieventämään stressiä ja rauhoittamaan aivojen kuormaa.
4. Tunteet
Tunteet ovat myös aivojen työtä. Kun kokee negatiivisia tunteita, aivot pysyvät hälytystilassa – vähän kuin moottori, jota ei koskaan sammuteta.
Tunteiden käsittely tarkoittaa niiden huomioimista ja hyväksymistä sen sijaan, että yrittäisi vain sivuuttaa ne. Jo se, että pysähtyy ajattelemaan “olenpa nyt ärtynyt”, auttaa aivoja rauhoittumaan. Kun tunteet saavat tulla ja mennä, myös aivot palautuvat nopeammin.
5. Ravitsemus
Aivot käyttävät valtavasti energiaa – jopa viidenneksen koko kehon kulutuksesta. Siksi ne tarvitsevat tasaisesti polttoainetta pysyäkseen vireinä. Kaiken ytimessä on säännöllinen syöminen ja monipuolinen ruokavalio - siis ihan perusjuttuja, joista on hyvä pitää kiinni työviikon aikana.
6. Ja se työpäivä!
Työpäivän keskeytykset, epämääräisyys, monitehtäväisyys ja jatkuva kiire rasittavat työmuistia ja laskevat tuottavuutta. Pienetkin aivoja huoltavat muutokset, kuten keskeytyksettömät työskentelyjaksot, tauot ja selkeä oman työn priorisointi auttavat aivoja palautumaan jo työpäivän aikana.

Perjantain vinkki:

Anna aivoille viikonloppuna tilaa!
Jätä kalenteriin tyhjää, nuku kunnolla ja tee jotain, josta pidät! Suunnittele tällä kertaa viikonloppu aivoja huoltavaksi ja ensi viikko alkaa kirkkaammilla ajatuksilla.

Viikon päästä palaamme aiheeseen ja kerromme, miten nämä kaikki osa-alueet voidaan tuoda näkyväksi ja mitattavaksi – ja miten kukin meistä voi löytää oman tapansa vahvistaa aivojen hyvinvointia! Pysy kuulolla!

Lähteet:
Aivoliitto (2022), Mitä aivoterveys on ja miten sitä edistetään
Muistiliitto (2023), Aivoterveys työelämässä
Työterveyslaitos (2023), Viisikko – Viisi avausta aivotyöhön
AVI (2024), Työkyvyn ytimessä - Keskeytyksiä ja tietotulvaa