Ajatus on hyvin yleinen ja täysin ymmärrettävä. Moni ajattelee, että työpäivän aikainen runsas istuminen ei ole ongelma, jos vapaa-ajalla harrastaa liikuntaa säännöllisesti. Liikunta onkin terveyden kannalta erittäin tärkeää, mutta tutkimusnäyttö osoittaa, ettei se välttämättä yksin poista pitkäkestoisen ja yhtäjaksoisen istumisen haitallisia vaikutuksia.

Kyse ei siis ole siitä, että iltalenkki tai kuntosaliharjoittelu olisi merkityksetöntä – päinvastoin. Olennaista on ymmärtää, että keho hyötyy paitsi liikunnasta myös siitä, että paikallaanoloa kertyy päivän aikana vähemmän ja että istumista tauotetaan säännöllisesti. UKK-instituutin ja kansallisten suositusten mukaan runsas ja pitkäkestoinen istuminen on yhteydessä terveyshaittoihin, vaikka henkilö liikkuisi vapaa-ajallaan suositusten mukaisesti. Myös Työterveyslaitos korostaa, että työpäivän jälkeen tapahtuva liikunta ei välttämättä riitä kumoamaan pitkän yhtäjaksoisen istumisen epäedullisia vaikutuksia, vaan liikkeellä on merkitystä myös työpäivän aikana.

Siksi liikuntaa ja istumisen vähentämistä ei kannata nähdä toistensa vaihtoehtoina. Terveyden, vireyden ja palautumisen kannalta tarvitaan molempia: säännöllistä liikuntaa sekä päivän mittaan toistuvaa asentojen vaihtelua, taukoja ja kevyttä liikkumista.

Aineenvaihdunnan taso heikkenee 
Pitkä yhtäjaksoinen istuminen vähentää lihasten aktiivisuutta, erityisesti alaraajoissa. Tällä on vaikutusta siihen, miten elimistö käsittelee glukoosia ja rasvoja. Runsas ja toistuva istuminen onkin yhteydessä kohonneeseen riskiin sairastua aineenvaihdunnan häiriöihin sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Vaikka vapaa-ajan liikunta on erittäin tärkeää, se ei yksin poista pitkän yhtäjaksoisen istumisen haittoja.

Tuki- ja liikuntaelimistö kuormittuu yksipuolisesti
Pitkä istuminen kuormittaa erityisesti lanne-selkää sekä niska-hartiaseutua. Staattinen asento ylläpitää vähäistä mutta jatkuvaa kuormitusta  ja vaikuttaa heikentävästi mm. verenkiertoon ja hapensaantiin.  Ongelma ei ole vain istuminen sinänsä, vaan myös se, että keho pysyy pitkään samassa asennossa ilman liikettä ja vaihtelua. 

Alaraajojen verenkierto hidastuu
Kun istumme pitkään paikallamme, lihaspumppu toimii tavallista vähemmän. Tällöin laskimoveren palautuminen alaraajoista heikkenee, mikä voi lisätä jalkojen turvotusta, raskasta tunnetta ja väsymystä päivän mittaan. Säännölliset tauot, jaloittelu ja asennon vaihtaminen helpottavat tätä kuormitusta.

Vireys ja ajattelun sujuvuus voivat heiketä
Istumatyö on usein aivoille kuormittavaa, vaikka keho on lähes paikallaan. Kun fyysinen aktiivisuus jää vähäiseksi ja työ kuormittaa samaan aikaan tarkkaavaisuutta, muistia ja päätöksentekoa, vireystila voi laskea päivän aikana. Kevyt liike ja lyhyet tauot tukevat usein keskittymistä, tarkkaavuutta ja työn sujuvuutta.

Pitkän istumisen haittoja ei tarvitse torjua raskaalla liikunnalla kesken työpäivän. Jo kevyt liike, seisomaan nouseminen, kävely, taukojumppa ja työasennon vaihtaminen auttavat. Olennaista on, ettei paikallaanolo jatku yhtäjaksoisesti tuntikausia.

Pitkiä yhtäjaksoisia istumisjaksoja kannattaa välttää.
Jo lyhyet jaloittelu- tai kävelytauot tekevät työpäivästä aktiivisemman.
Suosi liikettä, älä vain seisomista.
Pelkkä ylös nouseminen ei vielä riitä, jos paikallaanolo vain vaihtaa muotoa. Hyöty syntyy ennen kaikkea asennon vaihtelusta ja kevyestä liikkeestä.
Pidä osa puheluista ja palavereista liikkeessä.
Kaikkia keskusteluja ei tarvitse käydä paikallaan istuen. Lyhyet puhelut ja pienet palaverit voi usein hoitaa myös kävellen.
Hyödynnä tauot ja siirtymät.
Pienetkin arjen valinnat lisäävät liikettä työpäivään. Portaat, vesipisteellä käynti ja lyhyt lounaskävely ovat helppoja tapoja vähentää passiivisuutta.
Tee liikkeestä osa työpäivän rytmiä.
Passiivisuuden vähentäminen onnistuu parhaiten silloin, kun liike ei jää satunnaiseksi. Kun tauot ja liikkuminen kuuluvat normaaliin työpäivään, niitä tulee tehtyä helpommin.

Kuortaneen Urheiluopiston Omaksi parhaaksi -valmennuksissa hyödynnettävä hyvinvointiprofiili perustuu luontaiseen toimintatyyliin.  Luontainen toimintatyyli tekee näkyväksi sen, millaiset arjen toimintatavat ovat itselle sopivia.

Luontainen toimintatyylin selvittämällä pystytään helpommin määrittämään, millaiset muutostavoitteet herättävät pysyvän motivaation. Joku tarvitsee tarkasti suunnitellut tavoitteet, aikataulut ja ohjelmat, toinen taas motivoituu pitkän tähtäimen päämääristä. Jollekin on luontaisempaa mitata ja merkitä ylös kaikki suoritukset ja seurata kehitystä mieluummin kuin keskittyä vain muutoksen tuomaan hyvää fiilikseen. Jotkut innostuvat uusista ohjeista ja trendeistä, kun joillekin riittää yksinkertainen, hyväksi koettu rutiini. 

Luontainen tyyli kertoo, oletko tehokas, tekijä, itsensä haastaja vai fiilistelijä. Tyyli määrittää tavan suhtautua myös liikuntaan, syömiseen, uneen…yleisesti kaikkiin hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Luontainen tyyli näkyy toiminnassa joka päivä, joka hetki. Kun teet päätöksiä mitä syöt, kun mietit, lähdetkö kävelylle vai heittäydytkö sohvalle, selaatko puhelinta... 

Luontainen toimintatyyli selvitetään valmennuksen alussa ja koko valmennus perustuu yksilöä motivoiviin keinoihin. Yli 10 vuoden kokemus valmennuksista on opettanut myös sen, miten asiakasta ohjataan, miten hänelle puhutaan ja miten häntä rohkaistaan, jotta se kannattalee luontaista toiminta tyyliä. 

Vaikuttava työhyvinvoinnin tuki alkaa siitä, että työntekijän tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena:

• mitä hänen arjessaan oikeasti tapahtuu
• millaiset tekijät työssä ja vapaa-ajalla aiheuttavat kuormitusta
• mitkä tavat ja valinnat vievät kohti hyvinvointia ja poispäin siitä
• mikä on realistista tämän hetken elämäntilanteessa

Kestävä työhyvinvointi ei siis synny siitä, että ihmisistä opetetaan “kestämään enemmän”. Se syntyy siitä, että työn todellisuus kohdataan rehellisesti ja työntekijää tuetaan yksilöllisesti. Siksi näiden asioiden läpikäynti ei ole kuitenkaan vaan työhyvinvointivalmentajan yksinoikeus, vaan ymmärrystä tulee olla myös HR:lla ja työnantajalla.  Näin ihminen tulee kuulluksi ja ihmistä kuulemalla voidaan vaikuttaa myös työpaikan rakenteisiin ja huomata tuen tarve ajoissa.

Kuulluksi tuleminen auttaa motivaatioon, monelle se on jopa vahvin työhyvinvoinnin edellytys. 

Kun puhumme hyvinvoinnista, keskustelu keskittyy usein fyysiseen jaksamiseen: liikuntaan, ravintoon ja uneen. Hyvinvointiin liittyviä haasteita toki kannattaakin lähestyä näiden osa-alueiden kautta. Työelämän näkökulmasta yksi kriittinen tekijä jää edelleen helposti varjoon – aivojen kuormittuminen. Se on yhtä merkittävä hyvinvoinnin osa-alue kuin fyysinen kuntokin. Aivokuormituksen hallinta voi ratkaista sen jaksammeko vai uuvummeko.

Kuvitellaan asiantuntijatyötä tekevä henkilö, joka aloittaa päivänsä sähköpostitulvalla, hyppää Teams-palaverista toiseen ja yrittää samalla vastata pikaviesteihin. Päivän päätteeksi olo on “sumuinen”, vaikka fyysistä rasitusta ei ole ollut. Tämä on klassinen esimerkki kognitiivisesta ylikuormituksesta. Kuulostaako tutulta?

• Kognitiivinen energia on rajallinen: Aivot kuluttavat noin 20 % kehon energiasta, ja jatkuva kuormitus tyhjentää varannot nopeasti.
• Palautuminen ei ole vain lihaksille: Aivot tarvitsevat taukoja ja unta aivan kuten keho tarvitsee lepoa.
• Hyvinvointi on kokonaisuus: Stressi ja ylikuormitus vaikuttavat uneen, hormonitasapainoon ja jopa immuunipuolustukseen.
  
  

Esimerkiksi Harvardin tutkimus (2022) osoitti, että korkea kognitiivinen kuormitus yhdistettynä vähäiseen palautumiseen lisää riskiä työuupumukseen jopa 70 %.

Aivojen kuormituksen hallinta ei ole vain trendi, josta kirjoitetaan paljon, se on välttämättömyys. Kun opimme tunnistamaan kuormituksen merkit, lisäämme arkeen pieniä palautumisen hetkiä ja arvostamme unta, vaikutus näkyy nopeasti: parempi keskittymiskyky, luovuus ja kokonaisvaltainen jaksaminen.

Oletko sinä ylikuormittunut asiantuntija? Mikä on ratkaisu? Mieti ainakin seuraavat:

• Kalenteriin varatut tauot
• Selkeät prioriteetit päivässä ("tämän päivän tärkein työtehtävä")
• Digipaastot ennen nukkumaanmenoa 

Aloita yksi kerrallaan ja kun homma sujuu parin viikon harjoittelun jälkeen, lisää uusi tavoite listallesi. 

Tero Viinamäki, Työelämän Hyvinvointihakkeri
Yritysvalmennuspäällikkö
Kuortaneen Urheiluopisto 

Työelämän tahdin tiivistyessä aletaan ymmärtää, että työkykyä ja jaksamista on tuettava entistä systemaattisemmin. HR:ssä, johdossa ja esihenkilötyössä tämä näkyy lisääntyneenä panostuksena hyvinvointiin, palautumiseen ja työkyvyn johtamiseen. Myös palvelutarjonta laajenee. Suunta on oikea: jos työ on vaativaa, sen tekemisen edellytyksiä ei voi jättää sattuman varaan. Ja muistetaan, että tärkein tekemisen edellytys on ihminen.

Monessa organisaatiossa törmäämme vieläkin tuttuun ilmiöön. Työntekijän hyvinvoinnin tukemiseen halutaan keinoja, jotka saattavat jäädä liian yleiselle tasolle: yksittäisiä teemapäiviä, yleisiä ohjeita, kampanjoita tai “hyviä muistutuksia” arjen keskelle. Ne voivat toki olla hyödyllisiä, mutta ne eivät muuta sitä, mikä lopulta ratkaisee: pysyykö arjen kuormitus ja palautuminen balanssissa viikosta tai vuodesta toiseen? 

Jos työelämän ja elämän kuormitus on yhä moniulotteisempaa ja jatkuvaa, on syytä tarkastella tukitoimien sisältöä tarkemmin. Tässä kohtaa huippu-urheilusta tuttu valmennusajattelu tarjoaa työelämään yllättävän relevantin ja konkreettisen viitekehyksen. Huippu-urheilussa suorituskykyä rakennetaan johtamalla kuormitusta ja palautumista niin, että ihminen pystyy kehittymään ja onnistumaan pitkällä aikavälillä tavoitteissaan. Sama peruslogiikka on helposti sovellettavissa myös työelämään, tavallisen työntekijän arkeen. 

Moni vierastaa “suorituskyky”-puhetta työhyvinvoinnissa. Se yhdistetään helposti kovuuteen tai siihen, että ihmiseltä vaaditaan enemmän. Huippu-urheilun näkökulmasta tämä tulkinta on väärä. Parhaassa valmennuksessa suorituskykyä ei rakenneta vaatimalla, vaan nimenomaan rajallisuuden tunnistamalla. Ihminen ei ole kone: kuormituksella on rajansa ja palautuminen on välttämätön osa kestävää kehittymistä, myös työelämässä.

Työelämässä suorituskyvyn tukeminen tarkoittaa sitä, että organisaatio tunnistaa työn vaatimukset ja rakentaa arjen edellytykset niin, että ihmiset voivat onnistua ilman jatkuvaa ylikuormitusta. Kokonaisuudessa otetaan huomioon myös työn sisäiset tekijät, kuten työn ennakoitavuus, realistiset mitoitukset sekä palautumista tukevia yleiset käytännöt.

Kun kuormitusta ja palautumista johdetaan fiksusti, vähenevät myös ei-toivotut seuraukset: kuormitusoireet, poissaolot, virheet, kyynistyminen ja vaihtuvuus. Suorituskyvyn tukeminen onkin pohjimmiltaan inhimillistä. 

Kun puhumme huippu-urheilun lähtökohdista tai suorituskyvystä työelämässä, emme tarkoita, että työntekijöistä pitäisi tulla urheilijoita. Se ei tarkoita myöskään äärimmäistä kurinalaisuutta tai “superihmisen” elämäntapaa. Tarkoitamme valmennusajattelua, jossa

• kuormitusta ja palautumista tarkastellaan kokonaisuutena
  
• itsensä johtamisen taitoja harjoitellaan käytännössä
• arkeen rakennetaan realistisia toimintatapoja, joita pystyy ylläpitämään

Huippu-urheilussa urheilija ei menesty vain siksi, että hän harjoittelee. Lajitaitojensa lisäksi hän menestyy, koska oppii johtamaan itseään ja lopulta yksinkertaisesti vain tekemään arjessa valintoja, jotka palvelevat tavoitetta.

Juuri tätä ajattelua Kuortaneen Urheiluopiston työhyvinvointivalmennukset tuovat työelämään: kestävää suorituskykyä, joka rakentuu inhimillisyydestä, suunnitelmallisuudesta ja arjen todellisuudesta käsin.

Kuortaneen Urheiluopiston Omaksi parhaaksi -työhyvinvointivalmennuskonsepti täyttää 10 vuotta. 
Miten kaikki sai alkunsa?
2010-luvulla suomalaisissa yrityksissä tapahtui selkeä suunnanmuutos: ennaltaehkäisevä työkyvyn tuki vakiintui osaksi HR- ja johtamiskäytäntöjä. Työeläkeyhtiöiden tarjoama tuki suuntautui tavoitteellisempiin, riskiperusteisiin ohjelmiin ja niiden vaikuttavuuden mittaamiseen. Samaan aikaan hyvinvointikeskustelu voimistui yhteiskunnassa ja hyvinvoinnista tuli keskeinen tekijä niin yksilön kuin yrityksen kehityksessä. Markkinaa vauhditti myös erilaisten liikunta- ja hyvinvointipalveluiden kasvu ja ammattimaistuminen, joka entisestään nosti hyvinvoinnin roolia työelämäkeskusteluissa. 

Omaksi parhaaksi -konseptin syntymisen aikaan ns. kuntoremonttitoiminta Suomessa oli hiipumassa, mikä vauhditti uuden kehittämistä. Hiipumisen myötä asiakasmäärät vähenivät ja siksi Kuortaneella tehtiin tietoinen valinta myös muun kuin kurssimuotoisen toiminnan kehittämisestä: osaaminen vietiin työpaikoille ympäri Suomea. Tämä muutti monia asioita. Ryhmät eivät enää kokoontuneet pelkästään vain opistolla, vaan valmentaja vei palvelut työpaikan arkeen.

Kuortaneen Urheiluopiston hyvinvointikeskuksen asiantuntijoiden ja myynnin tiimityönä kehitetty uusi toimintamalli sai nimekseen Omaksi parhaaksi -työhyvinvointivalmennus. Nimen valinta oli harkittu: se kiteytti valmennusfilosofian, jonka mukaan työkyvyn ydin on aina yksilössä. Työnkuvat vaihtelevat, organisaatiot ja toimialat muuttuvat, mutta perusta on sama – uni, kuormituksen hallinta, liikunta ja ravinto sekä omien arvojen mukaiset valinnat arjessa ovat hyvinvoinnin keskiössä. Kun yksilö voi hyvin, yrityskin voi paremmin.

10 -vuotisen taipaleen aikana yksi kumppani on pysynyt. Wellbeing Factory on tuottanut Omaksi parhaaksi -konseptin ideologiaan sopivan hyvinvointiprofiilin, joka on keskeinen tekijä valmennuksen onnistumisessa. Kartoituksesta saatavan profiloinnin avulla valmentaja pystyy määrittämään valmennettavalle sopivan valmennustyylin ja oikeanlaiset tavoitteet - tämä vahvistaa valmennuksen yksilöllistä tavoitetta ja parantaa valmennuksen laatua, sillä harvoin samat ohjeet pätevät kaikille.

Coach4Pro Oy:n sovelluksen käyttöönotto toi mukanaan Omaksi parhaaksi -konseptille räätälöidyn  Motivaattori – etävalmennussovelluksen, joka mahdollisti kaivatun yksilöllisen valmennuksen. Tavoitteet, aidosti yksilölliset ohjelmat, vinkit ja videot siirtyivät puhelimeen ja suora yhteys valmentajaan oli tärkeä lisä valmennukseen. Motivaattori on edelleen keskeinen valmennuksen apuväline, joka helpottaa arjen toimintaa niin valmennettavan kuin valmentajankin näkökulmasta. 

Kasvun taustalla on oivallus yrityksen arjesta: yritysten on voitava ostaa hyvinvointia yhtä mutkattomasti kuin mitä tahansa muuta liiketoiminnan kannalta merkittävää palvelua. Myyntipäällikkö Katja Ranta-aho on havainnut ostajan kannalta tärkeimmät 3 tekijää: henkilöstön tarpeiden mukainen räätälöinti, yrityksen työkäytännöt huomioiva toimintamalli ja käytettävissä oleva budjetti. Valmennuksen ei pidä sotkea liiketoimintaa – sen on tuettava sitä.
Projektin sujuvuuden varmistaa hallinnon puolella toimiva Anna-Leena Haapakoski, joka varmistaa, että kaikki toimii varauksista laskutukseen.

Tuloksia on kertynyt pieniltä pajoilta ja pääkonttoreista. Valmennus on auttanut selättämään kuormituksen aiheuttamaa kierrettä ja ehkäissyt turhia TULE- sairauspoissaoloja. Suurissa konserneissa fokus on ollut usein esihenkilöiden jaksamisessa ja kognitiivisen kuormituksen hallinnassa. Vaikuttavuutta mitattaessa yli 70% valmennettavista tekee hyvinvointia tukevia elämäntapamuutoksia arjessa ja asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla. Parhaat palautteet tulevat asiakkailta, kun oivallus jää elämään: “Vielä vuosia valmennuksen jälkeenkin tunnen, kuinka Tero katsoo silmiini ja kysyy, mikä on arvojesi mukainen valinta.”

Vuonna 2025 työkykyä johdetaan yhä selkeämmin strategiasta käsin ja päätöksiä ohjataan datalla. Työelämän muutos haastaa jaksamista alalla kuin alalla, ja kokonaiskuormitus näkyy mm. sairauspoissaoloina – mielenterveyteen liittyvät poissaolot ovat olleet historiallisen korkealla. Onneksi kymmenessä vuodessa työntekijän hyvinvoinnin tukemisesta on tullut monissa yrityksissä itsestäänselvyys ja arvovalinta, johon etsitään jatkuvasti toimivia malleja.
Omaksi parhaaksi -konsepti on kulkenut tämän muutoksen rinnalla ja osin edellä. Konsepti syntyi ajassa, jossa hyvinvointi nousi jalustalle ja siitä tuli megatrendi. Valmennuksen ydin ei ole muuttunut kymmenessä vuodessa: kun yksilöä tuetaan oikein, yritys hyötyy aina. Erona on se, että 10 vuoden jälkeen meillä on enemmän keinoja, parempaa dataa ja entistä sujuvampi malli tuoda valmennus osaksi yritysten tavoitteita.  Omaksi parhaaksi -konseptia kehitetään edelleen avoimesti ja tekoälyn tuomat mahdollisuudet integroidaan harkiten osaksi valmennuspolkua – ei korvaamaan kohtaamista, vaan tekemään siitä entistä vaikuttavampaa.

KIITOS asiakasyrityksillemme, kumppaneille ja urheiluopiston loistavalle henkilökunnalle 10 -vuotisesta matkasta! 

Tänään on perjantai. Viikon kiireet takana, tehtävälistat täynnä ruksattuja kohtia, olo vähän sumuinen. Vähän jo mietityttää, että kuinka jaksaa viikonlopuksi suunnitellut menot.

Tunne on yleinen. Kognitiivinen kuormitus kasvaa päivän ja viikon edetessä ja juuri loppuviikosta aivot voivat olla hyvinkin kuormittuneet. Viikon mittaan kulutamme aivojemme resursseja ja aivot väsyvät, aivan kuten fyysinen rasitus väsyttää lihaksia.

Useimmiten aivojen kuormitus rinnastetaankin työelämään, eikä syyttä. Työelämä on monella tavalla aivojen ”kuntosali”, mutta samalla suurin kuormitustekijä. Työpäivän aikana aivoja rasittavat ennen kaikkea keskeytykset, kiire, monitehtäväisyys ja ristiriidat. Toisilla se tarkoittaa jatkuvaa tietotulvaa ja päätöksentekoa, toisilla melua, vuorotyötä tai fyysisesti kuormittavia olosuhteita.

Aivojen kannalta kuormitus on kuitenkin samanlaista: jatkuva valppaus ja paine kuluttavat tarkkaavaisuutta, hidastavat päätöksentekoa ja vaikeuttavat palautumista. Pitkään jatkuessaan tämä näkyy arjessa
– keskittyminen herpaantuu ja mieli väsyy ennen kehoa.

MUTTA...

3. Yhteys toisiin ihmisiin
Yhteys toisiin ihmisiin tekee hyvää aivoille. Kun juttelemme, nauramme tai teemme asioita yhdessä, aivoissa aktivoituvat samat “hyvän olon” järjestelmät kuin liikkuessa tai oppiessa uutta. Tämä on omiaan lieventämään stressiä ja rauhoittamaan aivojen kuormaa.
4. Tunteet
Tunteet ovat myös aivojen työtä. Kun kokee negatiivisia tunteita, aivot pysyvät hälytystilassa – vähän kuin moottori, jota ei koskaan sammuteta.
Tunteiden käsittely tarkoittaa niiden huomioimista ja hyväksymistä sen sijaan, että yrittäisi vain sivuuttaa ne. Jo se, että pysähtyy ajattelemaan “olenpa nyt ärtynyt”, auttaa aivoja rauhoittumaan. Kun tunteet saavat tulla ja mennä, myös aivot palautuvat nopeammin.
5. Ravitsemus
Aivot käyttävät valtavasti energiaa – jopa viidenneksen koko kehon kulutuksesta. Siksi ne tarvitsevat tasaisesti polttoainetta pysyäkseen vireinä. Kaiken ytimessä on säännöllinen syöminen ja monipuolinen ruokavalio - siis ihan perusjuttuja, joista on hyvä pitää kiinni työviikon aikana.
6. Ja se työpäivä!
Työpäivän keskeytykset, epämääräisyys, monitehtäväisyys ja jatkuva kiire rasittavat työmuistia ja laskevat tuottavuutta. Pienetkin aivoja huoltavat muutokset, kuten keskeytyksettömät työskentelyjaksot, tauot ja selkeä oman työn priorisointi auttavat aivoja palautumaan jo työpäivän aikana.

Yhdessä etukäteen ennen tyhy-päivää tehtävän Omaksi parhaaksi -hyvinvointiprofiilin kanssa kuntotestit tarjoavat tehokkaan tavan edistää työpaikan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tulokset antavat vinkkejä paitsi kunnon kohottamiseen myös arjen hyvinvointivalintoihin – ravintoon, arkiaktiivisuuteen, uneen, palautumiseen ja jaksamiseen. Profiili on edullinen ja helposti toteutettava verkossa tapahtuva kysely. 

“Hyvinvointiprofiili oli todella mielenkiintoinen ja kattava – kyseessä ei ollut pelkkä katsaus ruokavalioon, liikuntaan ja lepoon, vaan teemoja käsiteltiin eri näkökulmista.”

Lounaan jälkeen ohjelmassa olivat hyväntuuliset Kuortanelaiset Olympialaiset, joissa yhteistyö, nopeus ja oivallus ratkaisivat – tietenkin tosissaan, mutta ei turhan vakavasti.
“Olympialaiset oli hienosti suunniteltu niin, ettei kenenkään tarvinnut jännittää tai pelätä ettei osaisi, vaan fokus oli hauskassa yhteisessä tekemisessä.”

Hyvinvointivalmentaja Niko Mäkisen johdolla jokainen sai hyviä vinkkejä hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Palauteluento sai kiitosta erityisesti selkeydestään ja käytännönläheisyydestään:
“Nikoa olisi voinut kuunnella vaikka koko päivän – sain hyviä vinkkejä arkeeni, ja hän kuunteli kärsivällisesti kaikki kysymykset.”
Myös niille, joille testit eivät sopineet, päivä oli merkityksellinen:
“Testeihin en osallistunut, mutta kuitenkin virkistävä ja antoisa päivä. Luonnossa oli ihana samoilla ja tervahaudalla syödä eväät.”

Päivä päättyi rentouttaviin löylyihin Rantasaunalla ja yhteiseen illalliseen Ravintola Aallossa.