Mitä työelämä voi oppiA huippu-urheilusta?

Työelämän tahdin tiivistyessä aletaan ymmärtää, että työkykyä ja jaksamista on tuettava entistä systemaattisemmin. HR:ssä, johdossa ja esihenkilötyössä tämä näkyy lisääntyneenä panostuksena hyvinvointiin, palautumiseen ja työkyvyn johtamiseen. Myös palvelutarjonta laajenee. Suunta on oikea: jos työ on vaativaa, sen tekemisen edellytyksiä ei voi jättää sattuman varaan. Ja muistetaan, että tärkein tekemisen edellytys on ihminen.

Monessa organisaatiossa törmäämme vieläkin tuttuun ilmiöön. Työntekijän hyvinvoinnin tukemiseen halutaan keinoja, jotka saattavat jäädä liian yleiselle tasolle: yksittäisiä teemapäiviä, yleisiä ohjeita, kampanjoita tai “hyviä muistutuksia” arjen keskelle. Ne voivat toki olla hyödyllisiä, mutta ne eivät muuta sitä, mikä lopulta ratkaisee: pysyykö arjen kuormitus ja palautuminen balanssissa viikosta tai vuodesta toiseen? 

Jos työelämän ja elämän kuormitus on yhä moniulotteisempaa ja jatkuvaa, on syytä tarkastella tukitoimien sisältöä tarkemmin. Tässä kohtaa huippu-urheilusta tuttu valmennusajattelu tarjoaa työelämään yllättävän relevantin ja konkreettisen viitekehyksen. Huippu-urheilussa suorituskykyä rakennetaan johtamalla kuormitusta ja palautumista niin, että ihminen pystyy kehittymään ja onnistumaan pitkällä aikavälillä tavoitteissaan. Sama peruslogiikka on helposti sovellettavissa myös työelämään, tavallisen työntekijän arkeen. 

---

Kuormitusta ja palautumista voi johtaa

Huippu-urheilussa suorituskyky ei synny siitä, että urheilijalta vaaditaan loputtomasti enemmän. Jos kokonaiskuormitus kasvaa liikaa, harjoittelua kevennetään. Tämä ei ole takapakkia, vaan viisasta valmentamista: tavoitteisiin pyritään pitkällä aikavälillä, ei hetkellisellä ponnistuksella.

Työelämässä logiikka on usein päinvastainen. Kuormituksen kasvaessa yritetään selvitä puristamalla hiukan enemmän. Palautuminen nähdään yksilön omana vastuuna ja pahimmillaan ratkaisuiksi tarjotaan sairauslomaa tai yksittäisiä hyvinvointitoimia – vaikka haaste on kokonaiskuormituksen hallinnassa.

Kun työ on jatkuvasti vaativampaa, on myös kuormituksen ja palautumisen johtamisen on oltava moniulotteisempaa. Yksilön tukemisen lisäksi tähän toki liittyy myös organisaation sisäiset rakenteet ja kokonaisuuden johtaminen. 

Suorituskyvyn tukeminen on inhimillistä

Moni vierastaa “suorituskyky”-puhetta työhyvinvoinnissa. Se yhdistetään helposti kovuuteen tai siihen, että ihmiseltä vaaditaan enemmän. Huippu-urheilun näkökulmasta tämä tulkinta on väärä. Parhaassa valmennuksessa suorituskykyä ei rakenneta vaatimalla, vaan nimenomaan rajallisuuden tunnistamalla. Ihminen ei ole kone: kuormituksella on rajansa ja palautuminen on välttämätön osa kestävää kehittymistä, myös työelämässä.

Työelämässä suorituskyvyn tukeminen tarkoittaa sitä, että organisaatio tunnistaa työn vaatimukset ja rakentaa arjen edellytykset niin, että ihmiset voivat onnistua ilman jatkuvaa ylikuormitusta. Kokonaisuudessa otetaan huomioon myös työn sisäiset tekijät, kuten työn ennakoitavuus, realistiset mitoitukset sekä palautumista tukevia yleiset käytännöt.

Kun kuormitusta ja palautumista johdetaan fiksusti, vähenevät myös ei-toivotut seuraukset: kuormitusoireet, poissaolot, virheet, kyynistyminen ja vaihtuvuus. Suorituskyvyn tukeminen onkin pohjimmiltaan inhimillistä. 

Huippu-urheilun periaatteet sopivat työelämään

Kun puhumme huippu-urheilun lähtökohdista tai suorituskyvystä työelämässä, emme tarkoita, että työntekijöistä pitäisi tulla urheilijoita. Se ei tarkoita myöskään äärimmäistä kurinalaisuutta tai “superihmisen” elämäntapaa. Tarkoitamme valmennusajattelua, jossa

• kuormitusta ja palautumista tarkastellaan kokonaisuutena
  
• itsensä johtamisen taitoja harjoitellaan käytännössä
• arkeen rakennetaan realistisia toimintatapoja, joita pystyy ylläpitämään

Huippu-urheilussa urheilija ei menesty vain siksi, että hän harjoittelee. Lajitaitojensa lisäksi hän menestyy, koska oppii johtamaan itseään ja lopulta yksinkertaisesti vain tekemään arjessa valintoja, jotka palvelevat tavoitetta.

Juuri tätä ajattelua Kuortaneen Urheiluopiston työhyvinvointivalmennukset tuovat työelämään: kestävää suorituskykyä, joka rakentuu inhimillisyydestä, suunnitelmallisuudesta ja arjen todellisuudesta käsin.

Etsitkö toimivaa ratkaisua?