Työelämän kuormitus on monen tekijän summa

Työelämän kuormitus ei useimmiten ole seurausta pelkästään työstä, vaan työn ja muun elämän yhteisvaikutuksesta. Elämäntapamme ovat muuttuneet, ja fyysisen työn vähentyessä yhä suurempi osa kuormituksesta on luonteeltaan kognitiivista – ajatteluun, tarkkaavaisuuteen ja päätöksentekoon kohdistuvaa. Työpäivät täyttyvät keskeytyksistä, informaatiosta ja jatkuvasta reagoinnista alalla kuin alalla. Samaan aikaan viettämämme vapaa-aika ei aina tue palautumista: univaje, ruutuaika ja arjen rytmittömyys heikentävät kehon ja mielen palautumiskykyä. Kognitiivisen kuorman takia aktiivisuuteen ja liikunnan harrastamiseen jää yhä vähemmän voimavaroja. Kun kuormitusta tulee useasta suunnasta, kokonaiskuormitus kasautuu huomaamattamme.

Miten työlämän muutos näkyy jaksamisessa?

Työelämä on voimakkaassa muutoksessa. Digitalisaatio ja tekoälyn nopea kehittyminen on osa nylypäivän työelämää. Vaikka teknologia todennäköisesti pitkällä aikavälillä voi helpottaa työtämme, on se siirtymävaiheessa kuormitusta aiheuttava tekijä. 

Tunnistatko nämä tekijät?

• Asiantuntija- ja tietotyössä työelämän muutos näkyy ennen kaikkea jatkuvana kognitiivisena kuormituksena. Työ koostuu yhä useammin monimutkaisesta ongelmanratkaisusta ja tiedon tulkinnasta ja päätöksenteosta, joita rytmittävät keskeytykset ja pirstaloitunut viestintä. Muutos lisää tehokkuutta, mutta samalla se tuo mukanaan jatkuvan oppimispaineen ja epävarmuuden työn muuttuvista vaatimuksista. Kun työ vaatii keskittymistä lähes tauotta ja työn rajat hämärtyvät, palautumiselle jää helposti liian vähän tilaa työpäivän aikana. 
• Muutos näkyy kaikilla toimialoilla, myös fyysistä työtä tekevässä tuotannossa ja teollisuudessa. Siellä automaatio, digitaaliset järjestelmät ja teknologian nopea kehittyminen ovat lisänneet työn vaatimuksia: työ edellyttää jatkuvaa valppautta, virheettömyyttä ja päätöksentekoa – ei vain fyysistä suoritusta. Kuormitus on siirtynyt osittain kehosta mieleen. 
  
• Keskeinen, mutta usein sivuutettu tekijä on myös esihenkilöiden kuormitus. Kun esihenkilöt itse kuormittuvat, heidän kykynsä johtaa, ennakoida ja tukea tiimejä heikkenee. Tämä näkyy suoraan työyhteisön jaksamisessa. Työhyvinvoinnin tukeminen onkin myös johtamisen jaksamisen tukemista. 
  

Mistä tunnistat riskit ajoissa?

Työkyvyn heikkeneminen ei yleensä näy yhtenä äkillisenä ilmiönä, vaan kertyy vähitellen arjen pienistä muutoksista. HR:n näkökulmasta varhaiset signaalit ovat usein havaittavissa organisaatiotasolla jo ennen kuin yksilöt itse nostavat huolta esiin

Oletko huomannut näitä merkkejä? 

• Toistuvat lyhyet sairauspoissaolot, jotka alkavat kasaantua tietyille henkilöille tai tiimeille 
• Palautumisen heikkeneminen ja jatkuva väsymys, jotka eivät helpotu työjärjestelyillä tai levolla 
• Keskittymisen heikkeneminen ja virheiden lisääntyminen arjen työssä
• Motivaation tai energian lasku, vaikka työn sisältö ei olisi muuttunut 
• Esihenkilöiden havainnot keskusteluissa, kuten lisääntynyt huoli, vetäytyminen tai jatkuva kiireen kokemus
• Työhyvinvointikyselyiden hienovaraiset muutokset, erityisesti palautumista, kuormitusta ja työn hallintaa koskevissa vastauksissa. 
  

Varhaiset signaalit ovat usein nähtävissä ennen kuin kuormitus kärjistyy. Niiden tunnistaminen ajoissa mahdollistaa ennakoivat toimenpiteet ja tukee sekä työkykyä että esihenkilöiden arjen johtamistyötä.

Työkyvyn heikkeneminen näkyy harvoin heti suurina poissaoloina. Useammin se ilmenee väsymyksenä, keskittymisen heikkenemisenä ja lyhyinä sairauspoissaoloina. Näihin voidaan vaikuttaa ajoissa, kun kuormitusta ja palautumista tarkastellaan kokonaisuutena.
Työssäjaksamista ei voida tarkastella yksipuolisesti työn tai yksilön ongelmana. Kyse on kokonaisuudesta, jossa työn vaatimukset, elämäntavat, palautuminen ja johtaminen kietoutuvat yhteen – ja jonka vaikutukset näkyvät lopulta työpaikan arjessa.

Työelämän jatkuva muutos ja arjen vaatimukset haastavat meitä kaikkia – siksi hyvinvoinnin tukeminen ja ennaltaehkäisy ovat tärkeä osa kestävää työkykyä. Ja vaikka työelämä muuttuu, on henkilöstö tänä päivänäkin yrityksen tärkein voimavara. 

Tutustu hyvinvointiblogiimme

TUTUSTU VALMENNUSMALLIIMME

OTA YHTEYTTÄ JA SOVITAAN TAPAAMINEN!

Miten teillä huolehditaan työhyvinvoinnista?  Ota yhteyttä - kerron lisää hyvinvointipalveluistamme. 
​Räätälöimme jokaiseen tarpeeseen ja budjettiin sopivat ratkaisut nopeasti ja vaivattomasti!

KATJA RANTA-AHO
Myyntipäällikkö
044 493 7214
[email protected]

Yhteydenottolomake