MIKSI OMAKSI PARHAAKSI -VALMENNUS TOIMII DESPROLLA?
Despro Engineering Oy:ssä työhyvinvointia ei nähdä irrallisina toimenpiteinä tai yksittäisinä mittareina, vaan ihminen nähdään psykofyysisenä kokonaisuutena, jossa henkinen ja fyysinen hyvinvointi vaikuttavat jatkuvasti toisiinsa. Kun mieli kuormittuu, keho reagoi. Ja kun keho voi paremmin, vahvistuvat myös palautuminen, jaksaminen ja keskittyminen. Sekä työnantajan että työntekijän yhteinen etu on, että tähän kokonaisuuteen panostetaan aidosti ja pitkäjänteisesti.
|
Desprolla psykososiaalista hyvinvointia on tuettu jo pitkään ja systemaattisesti erilaisten yhteistyökumppaneiden, työterveyden ja arjen esihenkilötyön kautta. Henkisen kuormituksen tunnistaminen, varhainen tuki ja avoin keskustelukulttuuri ovat olleet keskeinen osa työhyvinvoinnin kokonaisuutta jo ennen nykyistä valmennuspolkua. Työhyvinvoinnin seuranta kyselyiden, mittareiden ja henkilöstöltä saadun palautteen kautta osoitti kuitenkin selkeästi, että asiantuntijatyössä kuormitus syntyy ennen kaikkea projektityöstä ja siihen liittyvästä aivokuormasta, ja ihmiset reagoivat siihen hyvin eri tavoin. Tässä kohtaa fyysisen hyvinvoinnin, palautumisen ja kunnon merkitys alkoi nousta aiempaa vahvemmin esiin osana kokonaisratkaisua. Henkilöstöjohtaja Marika Svärd kuvaa oivallusta näin: “Psykososiaalinen puoli on meillä ollut laajasti tuettuna jo pitkään. Kuortaneen kanssa tehty yhteistyö on viimeisen kolmen vuoden aikana tuonut tähän kokonaisuuteen jotain uutta ja hyvin konkreettista, fyysisen hyvinvoinnin systemaattisen vahvistamisen osaksi arkea ja jaksamista.” |
työhyvinvointi ei oel erillinen osa elämää
|
Desprolla ymmärretään, että työhyvinvointi ei ole irrallinen saareke muusta elämästä. Myös eri elämänvaiheet, kuten ruuhkavuodet, perhetilanne, hoivavastuut tai muut henkilökohtaisen elämän kuormitustekijät, vaikuttavat suoraan siihen, miten keho palautuu ja jaksaa. Aina liikunnan lisääminen ei ole realistinen ratkaisu, joskus tärkeämpää on tunnistaa kuormitus ja tukea palautumista arjen realiteetit huomioiden.
Omaksi parhaaksi ‑valmennus vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla kokonaisvaltaista tukea, jossa huomioidaan työn lisäksi myös henkilökohtaisen elämän tuomat haasteet. Ihmisiä tuetaan siinä elämäntilanteessa, jossa he juuri nyt ovat – ei oletusten tai ihanteiden pohjalta, vaan kokonaisuus ymmärtäen. “Tunnistimme, että osa henkilöstöstä aktivoituu tosi hyvin liikunnallisista kampanjoista ja kisailuista, mutta osalle ne tuntuvat vierailta. Halusimme löytää tavan tukea myös niitä, joille perinteinen hyvinvointipuhe ei osu.” Omaksi parhaaksi ‑valmennuksessa Desprolle ratkaisevaa on ollut se, että kaikille on yksi yhteinen malli, mutta jokaiselle oma, yksilöllinen toteutus. Valmennus ei lähde oletuksesta, että kaikkien pitäisi tehdä samoja asioita tai motivoitua samalla tavalla. |
Valmennus rakentuu OPA‑hyvinvointiprofiilin pohjalta, joka kartoittaa osallistujan arjen valintoja, kuormituksen ja palautumisen kokonaisuutta, unen, liikunnan, ravitsemuksen sekä motivaatiotyyliä. Psykofyysistä kokonaisuutta täydennetään energiamittauksilla ja kehonkoostumusmittauksilla, jotka tuovat mitattavaa ja konkreettista ymmärrystä fyysisen hyvinvoinnin tilasta.
Näiden pohjalta valmennus etenee osallistujan omaan tilanteeseen sopivalla tavalla ja tukee pysyvien muutosten syntymistä arjessa. Desprolta valmennukseen osallistuu vuosittain noin 20 henkilöä, ja kokonaisuuden kautta on tähän mennessä kulkenut jo yli 60 desprolaista. Valmennukseen kuuluu henkilökohtaisia valmentajakeskusteluja, yksilöllinen hyvinvointisuunnitelma sekä digitaalinen etävalmennussovellus, joka tukee oppien viemistä käytäntöön. Vaikutuksia seurataan myös valmennuksen lopussa tehtävien kartoitusten avulla. |
Työntekijöiden palaute on ollut erittäin positiivista
Valmennuksista saatu palaute on ollut todella postitiivista. Henkilöstöjohtaja Marika Svärd pitää valmennusta oikeana ratkaisuna:
“Olemme saaneet jatkuvasti palautetta siitä, miten huikeaa on, että työnantaja on valmis panostamaan tällaiseen. Kun näkee ne hyödyt, ne ovat olleet niin henkilötasolla niin merkittäviä, ettei päätöstä yhteistyön jatkuvuudesta ole tarvinnut katua.”
Despron esimerkki osoittaa, että vaikuttava ja skaalautuva työhyvinvointivalmennus ei synny massaratkaisuista. Se syntyy siitä, että yksi yhteinen malli mukautuu erilaisiin ihmisiin ja elämäntilanteisiin – ja että henkilöstö kokee tulevansa aidosti huomioiduksi. Tästä syystä sama valmennusmalli on toiminut Desprolla menestyksekkäästi useana vuonna peräkkäin.
“Olemme saaneet jatkuvasti palautetta siitä, miten huikeaa on, että työnantaja on valmis panostamaan tällaiseen. Kun näkee ne hyödyt, ne ovat olleet niin henkilötasolla niin merkittäviä, ettei päätöstä yhteistyön jatkuvuudesta ole tarvinnut katua.”
Despron esimerkki osoittaa, että vaikuttava ja skaalautuva työhyvinvointivalmennus ei synny massaratkaisuista. Se syntyy siitä, että yksi yhteinen malli mukautuu erilaisiin ihmisiin ja elämäntilanteisiin – ja että henkilöstö kokee tulevansa aidosti huomioiduksi. Tästä syystä sama valmennusmalli on toiminut Desprolla menestyksekkäästi useana vuonna peräkkäin.
Despro Engineering Oy lyhyesti
Despro Engineering Oy on suomalainen, vuonna 2015 perustettu asiantuntijayritys, joka tarjoaa insinööri‑ ja konsultointipalveluja energia‑ ja tietoliikennealan, uusiutuvan energian sekä kriittisen infran hankkeisiin. Yritys toimii valtakunnallisesti ja työllistää noin 150 asiantuntijaa.
ENERGISEMPI JA TUOTTOISAMPI MINIMANI
|
Valmennettavien määrä yhteensä: 174 henkilöä
Tavaratalojen määrä: 6 kpl Minimanin hyvinvointivalmennuksiin on vuosien saatossa osallistunut yli 150 henkilöä eri toimipisteissä ja erilaisista työtehtävistä. Valmennuksessa on painotettu arkisia valintoja ravitsemuksen, aktiivisuuden ja liikunnan sekä palautumisen suhteen. Näissä osa-alueissa tehdyt muutokset arjessa ovat vaikuttaneet siihen, että Minimanin henkilöstön energinen aika päivässä on noussut valmennuksen aikana yhteensä 3 tunnilla ja 18 minuutilla. Tämä tarkoittaa vireämpää ja tehokkaampaa työ- ja vapaa-aikaa! Työpäivän jälkeen takki ei ole tyhjä vaan myös esimerkiksi omaehtoiseen liikkumiseen riittää virtaa. |
Valmentaja Tero Viinamäki tutustumassa Sofian työpäivään
|
Työssä jaksaminen -kannattaako siihen panostaa?
|
Työelämä on haastavaa. Monelle sen yhteensovittaminen muun elämän kanssa tuottaa vielä isompia haasteita. Kiireen keskellä tingitään helposti säännöllisistä ruokailuista, liikunnasta ja unesta. Energiavajetta korjataan patukoilla, energiajuomilla ja monella muulla väärällä tavalla. Päivän energiavaje täytetään illalla syömällä liikaa ja epäterveellisesti, koska keho ”huutaa” energiaa ja aivojen mielihyväkeskus kaipaa syömisen tarjoamaa hyvänolontunnetta. Ylensyöneenä ei jaksa liikkua. Eikä unikaan tule. Ja jos se tulee, se ei tarjoa kehon ja aivojen tarvitsemaa palautumista.
Kun tähän liitetään mukaan myös nykyaikainen lähes 24/7 tavoitettavuusoletus, niin ihminen saa elämänsä helposti niille raiteille, jotka johtavat louhimattoman tunnelin seinään. Valitettavasti. Moni on laittanut esimerkiksi LinkedIn-profiiliinsa komealta kalskahtavan ”Burnout Survivor”-tittelin. Tittelissä ei ole valitettavasti mitään komeaa – se on osoitus siitä, ettei tuntenut kehoaan ja mieltään eikä reagoinut ympäristön paineeseen ajoissa. |
Toimitusjohtaja Erkki-Jussi Welling Wellbitistä
|
Kone alkoi hyytyä
Olen itse elänyt tuota alussa kuvaamaani elämää reilusti yli puolet elämästäni. Kuvittelin, että olen kone, joka jaksaa ja pystyy tekemään mitä vain huoltamatta. Olen taustaltani kilpaurheilija, joka on elänyt jossain vaiheessa erittäin kurinalaisesti ja askeettisesti. Ääripäät ovat hyvin harvoin hyväksi.
Alkuvuonna 2020 olin työpalaverissa Kuortaneen urheiluopiston talousjohtaja Jaakko Niirasen kanssa. Keskustelumme eksyi aina välillä työhyvinvointiin ja siihen, miten huonosti olin itseäni huoltanut. Kerroin Jaakolle, omista kokemuksistani ja totesin havainneeni samaa vaivaa myös lähipiirissäni ja työporukassamme. Yhdet merkittävimmät suustani päässeet sanat olivat: ”onko teillä mitään työhyvinvointiohjelmaa, joka voisi auttaa meitä?”
Jaakko kutsui paikalle Kuortaneen asiakkuuspäällikkö Katja Ranta-ahon, joka esitteli heidän ”Omaksi parhaaksi työhyvinvointivalmennuksen.” Kolahti. Tein samalla henkisen päätöksen siitä, että haluan tarjota tämän mahdollisuuden koko henkilöstöllemme. Katja kävi esittelemässä ohjelman henkilöstöllemme helmikuun lopussa ja kaikki kokivat asian omakseen.
Korona sekoitti suunnitelmat
Sitten iski se korona, joka muutti työskentelytapoja ja ihmisten välistä kommunikointia. Meidän työntekomme siirtyi kokonaan etätyöksi. Tehokkaat etäkokoukset täyttävät päivän. Huomasin itse istuneeni helposti koko päivän luurit päässä näyttöjä tuijottaen. Kuortaneen urheiluopisto suljettiin, emmekä pystyneet aloittamaan hyvinvointiohjelmaa keväällä. Työyhteisössä huomasimme nopeasti, että kaipaamme yhteisiä vapaita keskusteluhetkiä, joissa jaetaan mielenkiinnon kohteita ja ajatuksia tulevaisuudesta. Näillä voidaan vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka edelleen kehittää psykologisen turvallisuuden tunnetta.
Päätimme aloittaa yhteiset aamu- ja iltapäiväkahvit. Päätimme alkusyksystä myös käynnistää lähes 1,5 vuotta kestävän hankkeen Kuortaneen urheiluopiston kanssa, jotta jokaiselle tarjotaan mahdollisuus parantaa oman elämänsä laatua ja saada selkeää vastapainoa etätyölle. Hankkeessa tehtiin alkukartoitukset, Firstbeat-mittaukset ja Energiatestit. Henkilökohtainen valmentajamme Tero Viinamäki kävi testien tulokset jokaisen kanssa henkilökohtaisesti läpi ja teki jokaiselle henkilökohtaisen hyvinvoinnin suunnitelman - henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti.
Pienet muutokset näkyvät arjessa
Huomasin nopeasti, että testeissä kaikki olivat motivoituneita ja hyvällä fiiliksellä. Monessa vapaamuotoisessa kahvihetkessämme olemme keskustelleet eri ihmisten havainnoista oman ohjelmansa toteuttamisessa. Todella moni on kertonut hankkineensa painopeiton, vähentäneensä ruutuaikaa iltaisin, syömällä säännöllisemmin, liikkunut hyvällä fiiliksellä ja jättänyt saunaoluet arki-illoilta juomatta. Kaikki ovat huomanneet näiden pienten valintojen positiiviset vaikutukset omaan elämäänsä. Lähipäivät Kuortaneella ovat antaneet selvästi lisäenergiaa tekemiseen. Ja seuraavaa välitestausta odottaa jo yllättävän moni aktiivisesti.
Jos organisaatiossanne halutaan panostaa ihmisten hyvinvointiin, niin minun henkilökohtainen vahva suositukseni on tämä: Panostakaa siihen ja mahdollistakaa osallistuminen myös puolisoille. Minulla tämä mahdollisuus on ollut ja uskon oman onnistumiseni yhdeksi avaintekijäksi sen, että vaimoni on mukana samassa ohjelmassa ja teemme tätä yhdessä – meidän yhteiseksi hyväksemme.
Olen itse elänyt tuota alussa kuvaamaani elämää reilusti yli puolet elämästäni. Kuvittelin, että olen kone, joka jaksaa ja pystyy tekemään mitä vain huoltamatta. Olen taustaltani kilpaurheilija, joka on elänyt jossain vaiheessa erittäin kurinalaisesti ja askeettisesti. Ääripäät ovat hyvin harvoin hyväksi.
Alkuvuonna 2020 olin työpalaverissa Kuortaneen urheiluopiston talousjohtaja Jaakko Niirasen kanssa. Keskustelumme eksyi aina välillä työhyvinvointiin ja siihen, miten huonosti olin itseäni huoltanut. Kerroin Jaakolle, omista kokemuksistani ja totesin havainneeni samaa vaivaa myös lähipiirissäni ja työporukassamme. Yhdet merkittävimmät suustani päässeet sanat olivat: ”onko teillä mitään työhyvinvointiohjelmaa, joka voisi auttaa meitä?”
Jaakko kutsui paikalle Kuortaneen asiakkuuspäällikkö Katja Ranta-ahon, joka esitteli heidän ”Omaksi parhaaksi työhyvinvointivalmennuksen.” Kolahti. Tein samalla henkisen päätöksen siitä, että haluan tarjota tämän mahdollisuuden koko henkilöstöllemme. Katja kävi esittelemässä ohjelman henkilöstöllemme helmikuun lopussa ja kaikki kokivat asian omakseen.
Korona sekoitti suunnitelmat
Sitten iski se korona, joka muutti työskentelytapoja ja ihmisten välistä kommunikointia. Meidän työntekomme siirtyi kokonaan etätyöksi. Tehokkaat etäkokoukset täyttävät päivän. Huomasin itse istuneeni helposti koko päivän luurit päässä näyttöjä tuijottaen. Kuortaneen urheiluopisto suljettiin, emmekä pystyneet aloittamaan hyvinvointiohjelmaa keväällä. Työyhteisössä huomasimme nopeasti, että kaipaamme yhteisiä vapaita keskusteluhetkiä, joissa jaetaan mielenkiinnon kohteita ja ajatuksia tulevaisuudesta. Näillä voidaan vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka edelleen kehittää psykologisen turvallisuuden tunnetta.
Päätimme aloittaa yhteiset aamu- ja iltapäiväkahvit. Päätimme alkusyksystä myös käynnistää lähes 1,5 vuotta kestävän hankkeen Kuortaneen urheiluopiston kanssa, jotta jokaiselle tarjotaan mahdollisuus parantaa oman elämänsä laatua ja saada selkeää vastapainoa etätyölle. Hankkeessa tehtiin alkukartoitukset, Firstbeat-mittaukset ja Energiatestit. Henkilökohtainen valmentajamme Tero Viinamäki kävi testien tulokset jokaisen kanssa henkilökohtaisesti läpi ja teki jokaiselle henkilökohtaisen hyvinvoinnin suunnitelman - henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti.
Pienet muutokset näkyvät arjessa
Huomasin nopeasti, että testeissä kaikki olivat motivoituneita ja hyvällä fiiliksellä. Monessa vapaamuotoisessa kahvihetkessämme olemme keskustelleet eri ihmisten havainnoista oman ohjelmansa toteuttamisessa. Todella moni on kertonut hankkineensa painopeiton, vähentäneensä ruutuaikaa iltaisin, syömällä säännöllisemmin, liikkunut hyvällä fiiliksellä ja jättänyt saunaoluet arki-illoilta juomatta. Kaikki ovat huomanneet näiden pienten valintojen positiiviset vaikutukset omaan elämäänsä. Lähipäivät Kuortaneella ovat antaneet selvästi lisäenergiaa tekemiseen. Ja seuraavaa välitestausta odottaa jo yllättävän moni aktiivisesti.
Jos organisaatiossanne halutaan panostaa ihmisten hyvinvointiin, niin minun henkilökohtainen vahva suositukseni on tämä: Panostakaa siihen ja mahdollistakaa osallistuminen myös puolisoille. Minulla tämä mahdollisuus on ollut ja uskon oman onnistumiseni yhdeksi avaintekijäksi sen, että vaimoni on mukana samassa ohjelmassa ja teemme tätä yhdessä – meidän yhteiseksi hyväksemme.
