Työssä jaksaminen -kannattaako siihen panostaa?

Työelämä on haastavaa. Monelle sen yhteensovittaminen muun elämän kanssa tuottaa vielä isompia haasteita. Kiireen keskellä tingitään helposti säännöllisistä ruokailuista, liikunnasta ja unesta. Energiavajetta korjataan patukoilla, energiajuomilla ja monella muulla väärällä tavalla. Päivän energiavaje täytetään illalla syömällä liikaa ja epäterveellisesti, koska keho ”huutaa” energiaa ja aivojen mielihyväkeskus kaipaa syömisen tarjoamaa hyvänolontunnetta. Ylensyöneenä ei jaksa liikkua. Eikä unikaan tule. Ja jos se tulee, se ei tarjoa kehon ja aivojen tarvitsemaa palautumista.

Kun tähän liitetään mukaan myös nykyaikainen lähes 24/7 tavoitettavuusoletus, niin ihminen saa elämänsä helposti niille raiteille, jotka johtavat louhimattoman tunnelin seinään. Valitettavasti. Moni on laittanut esimerkiksi LinkedIn-profiiliinsa komealta kalskahtavan ”Burnout Survivor”-tittelin. Tittelissä ei ole valitettavasti mitään komeaa – se on osoitus siitä, ettei tuntenut kehoaan ja mieltään eikä reagoinut ympäristön paineeseen ajoissa.

Toimitusjohtaja Erkki-Jussi Welling Wellbitistä

Kone alkoi hyytyä
Olen itse elänyt tuota alussa kuvaamaani elämää reilusti yli puolet elämästäni. Kuvittelin, että olen kone, joka jaksaa ja pystyy tekemään mitä vain huoltamatta. Olen taustaltani kilpaurheilija, joka on elänyt jossain vaiheessa erittäin kurinalaisesti ja askeettisesti. Ääripäät ovat hyvin harvoin hyväksi.
 
Alkuvuonna 2020 olin työpalaverissa Kuortaneen urheiluopiston talousjohtaja Jaakko Niirasen kanssa. Keskustelumme eksyi aina välillä työhyvinvointiin ja siihen, miten huonosti olin itseäni huoltanut. Kerroin Jaakolle, omista kokemuksistani ja totesin havainneeni samaa vaivaa myös lähipiirissäni ja työporukassamme. Yhdet merkittävimmät suustani päässeet sanat olivat: ”onko teillä mitään työhyvinvointiohjelmaa, joka voisi auttaa meitä?”
 
Jaakko kutsui paikalle Kuortaneen asiakkuuspäällikkö Katja Ranta-ahon, joka esitteli heidän ”Omaksi parhaaksi työhyvinvointivalmennuksen.” Kolahti. Tein samalla henkisen päätöksen siitä, että haluan tarjota tämän mahdollisuuden koko henkilöstöllemme. Katja kävi esittelemässä ohjelman henkilöstöllemme helmikuun lopussa ja kaikki kokivat asian omakseen.
 
Korona sekoitti suunnitelmat
Sitten iski se korona, joka muutti työskentelytapoja ja ihmisten välistä kommunikointia. Meidän työntekomme siirtyi kokonaan etätyöksi. Tehokkaat etäkokoukset täyttävät päivän. Huomasin itse istuneeni helposti koko päivän luurit päässä näyttöjä tuijottaen. Kuortaneen urheiluopisto suljettiin, emmekä pystyneet aloittamaan hyvinvointiohjelmaa keväällä. Työyhteisössä huomasimme nopeasti, että kaipaamme yhteisiä vapaita keskusteluhetkiä, joissa jaetaan mielenkiinnon kohteita ja ajatuksia tulevaisuudesta. Näillä voidaan vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka edelleen kehittää psykologisen turvallisuuden tunnetta.
 
Päätimme aloittaa yhteiset aamu- ja iltapäiväkahvit. Päätimme alkusyksystä myös käynnistää lähes 1,5 vuotta kestävän hankkeen Kuortaneen urheiluopiston kanssa, jotta jokaiselle tarjotaan mahdollisuus parantaa oman elämänsä laatua ja saada selkeää vastapainoa etätyölle. Hankkeessa tehtiin alkukartoitukset, Firstbeat-mittaukset ja Energiatestit. Henkilökohtainen valmentajamme Tero Viinamäki kävi testien tulokset jokaisen kanssa henkilökohtaisesti läpi ja teki jokaiselle henkilökohtaisen hyvinvoinnin suunnitelman - henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti.

Pienet muutokset näkyvät arjessa
Huomasin nopeasti, että testeissä kaikki olivat motivoituneita ja hyvällä fiiliksellä. Monessa vapaamuotoisessa kahvihetkessämme olemme keskustelleet eri ihmisten havainnoista oman ohjelmansa toteuttamisessa. Todella moni on kertonut hankkineensa painopeiton, vähentäneensä ruutuaikaa iltaisin, syömällä säännöllisemmin, liikkunut hyvällä fiiliksellä ja jättänyt saunaoluet arki-illoilta juomatta. Kaikki ovat huomanneet näiden pienten valintojen positiiviset vaikutukset omaan elämäänsä. Lähipäivät Kuortaneella ovat antaneet selvästi lisäenergiaa tekemiseen. Ja seuraavaa välitestausta odottaa jo yllättävän moni aktiivisesti.
 
Jos organisaatiossanne halutaan panostaa ihmisten hyvinvointiin, niin minun henkilökohtainen vahva suositukseni on tämä: Panostakaa siihen ja mahdollistakaa osallistuminen myös puolisoille. Minulla tämä mahdollisuus on ollut ja uskon oman onnistumiseni yhdeksi avaintekijäksi sen, että vaimoni on mukana samassa ohjelmassa ja teemme tätä yhdessä – meidän yhteiseksi hyväksemme.

sohvaperunasta säännölliseksi liikkujaksi

Mikä saa entisen aktiiviliikkujan, mutta viimeiset 20 vuotta sohvaperunana eläneen ihmisen uudelleen liikkumaan? Kuolemanpelko – ja omalla kohdallani myös erinomainen valmentaja Kuortaneella.
​
Osallistuin ”Omaksi parhaaksi” -valmennukseen muutaman kollegan kanssa. Kurssitus alkoi vuosi sitten syksyllä. Ensin tehtiin lähtötason mittaus, jonka tulokset olivat aivan kauheaa katseltavaa. Siinä kohtaa iski todellinen kuolemanpelko. Kun jokainen mittari näyttää punaista, on selvää, että noutaja tulee ennemmin kuin myöhemmin.

Ryhmämme sai valmentajaksi Moona Myllyahon. Aivan kauheaa oli myöntää julkisesti valmentajalle, että takavuosien uinti, salibandy, kuntojumppa, squash, hiihtäminen ja muu liikunta ovat pikkuhiljaa vaihtuneet iltatöihin, sohvalla makaamiseen, Netflixiin ja irtokarkkeihin. Moona kuitenkin suhtautui armeliaasti ja vakuutti, että toivoa on. Hän ja toinen valmentaja Niko Mäkinen iskostivat tajuntaani sen, että sohvaperuna ei voi heti palata takaisin aktiiviliikunta-aikoihin, vaan on aloitettava rauhallisesti ja järjellä. Olen monta kertaa aloittanut liikunnan uudelleen, mutta aina sata lasissa, ja siksi se lienee tyssännytkin nopeasti. Samaan aikaan en ole ymmärtänyt ravinnon, palautumisen ja unen merkitystä liikunnan aloittamisen rinnalla.
Mutta Omaksi parhaaksi -valmennus opetti paljon ja muutti arkeani ja elämääni aivan täysin.
​
Ensimmäisestä tapaamisesta on kulunut nyt noin vuosi, ja muutos on aivan huikea. ​Ensinnäkin liikun nyt neljänä-viitenä päivänä viikossa. Aiemmin siihen ei muka ollut aikaa. Useimmiten liikunta on tavallista kävelyä, mutta pikkuhiljaa lenkit ovat pidentyneet niin, että nyt tavallinen lenkki voi olla 7-8 kilometriä, joskus enemmänkin. Ihan mahtava saavutus itselleni on, että pystyn nousemaan ylämäkeä jopa kolme kilometriä ihan hyvää tahtia kaatumatta kuolleena maahan :D Ja pystyn samalla myös juoruilemaan lenkkikaverin kanssa! Olen myös palannut uintiharrastuksen pariin.

​Toinen iso muutos on ruokailutottumuksissa. Aiemmin korvasin kotona syötävät ilta-ateriat Atrian ja Saarioisten äidin tuotteilla, enkä jaksanut murehtia vihanneksista tai hedelmistä. Nykyään kaapissa on aina jotakin vihreää, ja einesten käyttö on kutistunut lähes olemattomiin. Ihmeellistä kyllä, kun muistan syödä kunnon iltapalan, niin nukun paremmin. Kukapa olisi uskonut. En minä ainakaan, jollei Moona olisi vakuuttanut.
Kolmas muutos on unen tärkeyden tajuaminen. Tässä kohtaa on vielä opettelemista, mutta unen laatu on parantunut liikkumisen ja järkevän ravinnon ansiosta paljon. Valmennuksessa opin myös luottamaan siihen, että vaikka välillä on kompurointia, niin yhä uudelleen aloittaminen vie projektissa eteenpäin. Siksi tiedän, että unen kanssakin pääsen tavoitteeseen.

Olen ihan super-iloinen, että lähdin mukaan valmennukseen. Oivallukset olivat isoja, ja arjen haasteissa jaksaminen on parantunut – pakko sanoa – sataprosenttisesti. Moonalle erityiskiitos ystävällisestä, ymmärtäväisestä kannustuksesta ja mahtavasta tsempistä <3


Tarja Kojola
Päätoimittaja
Lapuan Sanomat

Merkittäviä elämäntapojen muutoksia arjessa

​– Realia OY:n kokemuksia valmennuksesta 

6 kuukauden Start –työhyvinvointivalmennus on loppusuoralla Realia Isännöinti Oy:n Tampereen Hämeenkadun toimistossa. Valmennus on sisältänyt henkilökohtaisia hyvinvointikartoituksia ja suunnitelmia oman hyvinvoinnin tueksi. Työhyvinvointivalmentaja on pysynyt arjessa läsnä etävalmennustyökalun avulla. Lähitapaamisella Kuortaneen Urheiluopistolla tutustuttiin uusiin liikuntalajeihin ja saatiin lisävinkkejä oman terveyden ja työssä jaksamisen parantamiseksi.

On aika kysyä, kuinka valmennus on sujunut. Vastaajina yksikönpäällikkö Jukka Haapaniemi ja kiinteistösihteeri Anna Juhola Realiasta.

Omaksi parhaaksi -Työhyvinvointivalmennuksen tavoitteena on auttaa ja opastaa työntekijöitä tekemään oikeita valintoja arjessa oman hyvinvointinsa tueksi. Sekä Jukka että Anna olivat mukana valmennuksessa.
             - Vinkkejä ja hyviä käytännön esimerkkejä on valmentajaltamme tullut runsaasti ja kiitettävästi. Syömisen ja aterioiden rytmitys ja aikataulutus on ollut varmaan suurin muutos. Myös veden juomisen lisääminen on ollut suuri muutos, Jukka kertoo. Anna on samaa mieltä.
          - Omaksi parhaaksi valmennus on ollut nimensä mukainen. Se on ainakin minun kohdallani todella omaksi parhaaksi, ja koko perheen parhaaksi. Sekä mieheni että lapseni ovat hienosti tsempanneet minua ja lähteneet mukaan valmennuksen mukanaan tuomaan elämänmuutokseen. Paljon ei meillä tarvinnut muuttaa, hieman ruokavaliota ja ajatusta siitä, että liikkumaan pitää lähteä, ei vain odottaa, että sohvalta tulee joku hakemaan.

Valmennus näkyy työpaikalla
Vaikka Omaksi parhaaksi –työhyvinvointivalmennus keskittyy henkilökohtaiseen hyvinvointiin, on sillä vaikutuksia koko työyhteisössä. Jukka kertoo työyhteisön olevan pirteämpää ja jaksaminen on lisääntynyt. Osalla henkilöstöstä muutokset ovat isompia kuin toisilla, mutta Jukan mielestä kipinä jää itämään kaikkien mieliin.
          - Uskon kaikkien saaneen kipinän, joka voi roihahtaa liekkiin joskus myöhemmin. Kaikki olivat kuuntelemassa teorialuennot ravintoasioista ja liikunnasta, joten jo tietämys näistä asioista antaa ainakin eväitä ja mahdollisuuksia muuttaa elämänsä suuntaa tulevaisuudessa, Jukka kertoo. Aluepäällikön mielestä positiivista vaikutusta näkyy myös sairauspoissaoloissa.

Työntekijän näkökulmasta valmennuksen hyödyt konkretisoituvat. Puolen vuoden valmennuksen aikana Annan työnkuvassa tapahtui muutoksia ja hän uskoo jaksaneensa uudistuksen tuomat muutokset parantuneen työssäjaksamisen ansiosta.

Vaivatonta valmennusta
     - Kuortaneen Urheiluopiston suuntaan minulta lähtee pelkästään positiivista sanottavaa. Yhteistyö on sujunut vaivattomasti ja työnantajalle siitä ei ole ollut kovinkaan paljon vaivaa. Kuortaneelta ollaan oltu aktiivisia ja sieltä on tullut valmiit ehdotukset ja vaihtoehdot, Jukka Haapaniemi kertoo yhteistyön laadusta.

Tärkeimmän valmennuksen tavoitteen kiteyttää Anna Juhola, joka on valmennuksen aikana liikkunut ja syönyt säännöllisemmin, sivuvaikutuksena kilojakin on karissut.
             - Tärkein asia, minkä olen oppinut tästä valmennuksesta on, että omasta itsestään täytyy pitää huolta. Äitinä olin jo ehtinyt oppia ajattelemaan, että lapset ja perhe ensin ja ehkä joskus, jos on aikaa mietitään, kuinka itse voi. Mutta nyt olen oppinut, että kun itsestään pitää huolta, niin jaksaa paljon paremmin huolehtia muista. Ja jaksaa hymyillä kotonakin!

Valmentaja näkee muutokset
Realia Isännöinnin valmentaja Tero Viinamäki on pitänyt perusasioista kiinni Start –valmennuksen aikana. Henkilökohtainen hyvinvointi on oikeita valintoja arjessa niin unen ja palautumisen, liikkumisen kuin syömisenkin suhteen. Puolen vuoden aikana Tero on antanut Realian työntekijöille avaimet, joilla he pystyvät jatkossa pitämään huolta itsestään.
             - Hyvinvointi ei ole taikatemppuja ja puolessa vuodessa päästään alkuun koko loppuelämän kestävässä projektissa. Työssä jaksaminen on hyvien valintojen tekemistä joka päivä – ihan joka päivä, Tero muistuttaa ja kehuu Anna Juholan tekemää elämäntapamuutosta oikean suuntaiseksi, jolla on positiivisia vaikutuksia niin perheessä kuin työpaikallakin. Anna on saanut elämäntapamuutokseensa tukea sekä kotoa että omalta valmentajalta.
             - Tero on ollut loistava valmentaja! Häneltä olen saanut neuvoja, apua ja tukea aina kun sitä on tarvinnut. Hän on minikokoisena istunut olkapäälläni reilun puolivuotta ja varmaan istuu vielä jatkossakin, vaikka valmennus päättyykin. Nyt on aidosta sohvaperunasta tullut lenkkihiiri, joka haaveilee jo vaikka mistä…

Rauhala -Yhtiöt ja
​12 kk Heat -valmennus

Yritykset haluavat panostaa yhä enemmän työntekijöiden hyvinvointiin, sillä työhyvinvointi parantaa työn tuottavuutta. IT-alan yritys Rauhala Yhtiöt aloitti Kuortaneen Urheiluopiston työhyvinvointivalmennuksen, sillä yrityksessä uskotaan, että työntekijöiden energisyys heijastuu samalla koko työyhteisöön. Rauhala Yhtiöiden toimitusjohtaja Mika Hakanpää kertoo, että Kuortaneen Urheiluopisto oli heille helppo valinta.
– Toimistomme sijaitsee Seinäjoella, joten Kuortane on meitä lähellä. Kuortaneen Urheiluopistolla on hyvä ja ammattitaitoinen maine, joten luotamme siihen, että heillä on tietotaitoa työhyvinvointivalmennuksen toteuttamiseen.

Rauhala Yhtiöiden työhyvinvointivalmennus kestää vuoden. Se sisältää etävalmennuksen ja työpaikalla tapahtuvan valmennuksen lisäksi muutaman päivän yhdessäoloa Kuortaneen Urheiluopistolla.
Hakanpään mukaan työntekijöihin panostaminen kannattaa, sillä työhyvinvointivalmennus lisää energisyyttä työpaikalla, vähentää sairaspoissaoloja ja ehkäisee liikunta- ja tukielinsairauksia. Mukana on 48 työntekijää, jotka innostuivat heti projektista
– Yleinen tavoite työpaikalla on oman kehon iän laskeminen. Monet haluavat myös pudottaa painoa, lisätä lihasvoimaa tai parantaa yleisesti elämäntapojaan. Toivon, että innostus jatkuu koko vuoden, Hakanpää kertoo.

Hakanpää ajattelee, että työhyvinvointi koostuu työntekijän omasta osaamisesta ja tietotaidosta, henkisestä hyvinvoinnista sekä fyysisestä hyvinvoinnista.
– Olemme jatkuvasti mukana erilaisissa työhyvinvointivalmennuksissa, ja yksi osa niistä on liikunta. Fyysinen hyvinvointi ruokkii samalla myös muita osa-alueita.

Valmentaja Senja alkumittauksissa Miikka Heikkisen kanssa

Tero Viinamäki Kuortaneen Urheiluopistolta on samaa mieltä Hakanpään kanssa. Hän toimii toisena työhyvinvointivalmentajana Rauhala Yhtiöissä projektin ajan.
– Lähdemme arjen pienistä muutoksista. Vaikka elämä on kiireistä, muutokset ovat niin pieniä, että ne on helppo toteuttaa arjessa, Viinamäki kertoo.
Rauhala Yhtiöiden työhyvinvointivalmennuksessa keskitytään liikuntaan, ravintoon ja palautumiseen. Nukkuminen onkin yksi tärkeimmistä asioista.
– Näin valmennuksen alussa lisäämme esimerkiksi veden juontia, vähennämme istumista ja yritämme sulkea älylaitteet tuntia ennen nukkumaanmenoa. Valmentajan tehtävä on kannustaa ja keksiä uusia ideoita. Järjestämme esimerkiksi kuukausihaasteita, joiden avulla työyhteisö toteuttaa yhdessä jotakin hyvinvointia edistävää. Näin aluksi jokainen yrittää liikkua kaksi ja puoli tuntia viikossa.
Viinamäki on huomannut monilla työpaikoilla, että yhteinen projekti on lisännyt työpaikan yhteishenkeä. Liikunnan kautta on helppo tutustua työkavereihin ja kokea asioita yhdessä.